keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Ranskalaisen kirjoneuleen kirous

Sitä vain, että jäi oikein hyvä mieli Neiti Kesäheinän uudesta boleroisesta, ja kädet kaipasivat jotain töitä suuren vaalikeskustelun oheen. Tarmonpuuskassa päätin purkaa nyt Rokkikukon kirjoneulehässäkän kohtalokkaaseen virheeseen asti, vaan missä on tekele? Onko tullut mukaan viikonloppumatkalta? Ei ole. Sinne jäi Mummulan nurkkaan häpeämään monimutkaisuuttaan. Kannattaisi harkita, ketä kiusaa ja koska.

Alan epäillä. Vaikka neule joskus valmistuisikin, Pikkuritari tuskin saa ikinä söpöä samista.


No niinhän sinulla on, mussukka, mutta se jää sinulle ihan kohta pieneksi. Tuokin on kuules tehty aikoinaan serkkupojallesi Mandarin Petiteistä ja ihan omasta päästä. Minulla oli tuolloin raitavillitys, josta seurasi paljon, paljon päättelyä. Onhan pusero kyllä raikkaan näköinen edelleen.

Jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti