Jaahas,
sain lääkäristä viikon sairausloman ja eväiksi kunnon tropit. Parempi pysyäkin sisällä, kun ulkona näkyy kaikenlaisia epäilyttäviä valoilmiöitä, eikä ollenkaan pilviä.. Olen lohdutellut itseäni neulomalla. Ihanan virkistävän vihreä Taskutsi-paita (Lanka: Onion, malli: Neulekirja, ks. edellinen postaus) valmistui.
Jos viilaamaan ruvetaan, taskut ovat aavistuksen eri paria ja sittenkin piirun verran eri korkeudella. Helmineule on näköjään pettävää ja yllättävän venyvää. Laitetaan neulojan yleiskunnon piikkiin, armoa. Kiittelen kuitenkin simppeliä mallia: ei saumoja, ja samalla pystyi katselemaan pukudraamoja ja Paul Newman -leffoja.
Mitoitus on reilu, kuten näkyy. Ihanasti hohtelee tuo silkki, mutta parasta ovat TASKUT!
Se on MUN IKIOMA PAITA! (Pikkuritari on siinä iässä, jossa on omistaminen on hirmuisen tärkeää. Hän omistaa pääsääntöisesti mielestään jokaisen artefaktin, jonka kätösiinsä saa.)
Tunnen oloni jo paljon paremmaksi, ja ryhdyin samana iltana kehittelemään kirjoneuletta, johon saisin käytettyä ylijäämiä.. Ihmeellistä terapiaa!
Ps. Sitä minä vain mietin, minkä olennon sisukset on revitty brutaalisti ulos ja piilotettu tuonne sängyn alle, kuten kuvauksissa paljastui... Hmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti