hyvää naistenpäivää! Katso, kirjoittaja elää, vaikka onhan tämä hiljaisuus venynyt paljon aiottua pidemmäksi. (Tähän kohtaan tulevat työ ja muut esteet. )
Kiva tulla takaisin ja todeta, että onhan tässä paljon tapahtunutkin. Viime syksynä esimerkiksi öljyvärimaalauspiirimme piti yhteisnäyttelyn Galleria Viileä Punaisessa. Näyttelyn nimi oli Katse lapsuuteen, josta voi päätellä, että vanhat lelut -teemamme jatkui. Itse osallistuin pitoihin näillä kolmella työllä:
Väliajalla
Nämä juhlavat kaverukset edustivat myös avajaiskutsukortissa.
Rakastan kettuja. Rakastana pehmoeläimiä. Harkittu tyylikkyys puree minuun aina.
Kun tänään lähden
Tässä tutkiskelin eri materiaaleja: puinen junanvaunu, nahkainen salkku, rakastetun pörröinen nalle.
Ihanaa, sataa!
Avaimenperässäni on Karhuherra Paddington, joka on oikeastikin kotoisin Lontoon Paddingtonista. Tämä brittiherra on aina hyvällä tuulella.
Näyttelyn myötä sain hyvästellä nämä kaikki. Huikeaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti